Kivat sivut mutta löytääkö niitä kukaan?

Jo parissa kolumnissa on nostettu esille sivujen löydettävyys ja on suorastaan ihmeteltävä kuinka vähän aiheeseen kiinnitetään huomiota. Sivujen visuaaliseen asuun ja toimivuuteen panostetaan huomattavat summat rahaa sekä paljon työtunteja. Mutta mikä onkaan verkkopalvelujen perimmäinen tarkoitus? Oma käsitykseni on aina ollut että yrityksen verkkopalvelun tarkoituksena on levittää yrityksen ja sen tuotteiden ilosanomaa maailmalle, mielellään siten että tuotteita ja palveluja saadaan kaupaksi.

Kuinka käyttäjät ja potentiaalit asiakkaat sitten löytävät nämä kaikki hienot sivut? Kysymys onkin kinkkisempi kuin ennalta voisi arvata. Malliesimerkkinä toimikoot tämän vuoden The Big Onen voittaja sivusto, Laitilan panimon Flash-sivusto, joka sellaisenaan on ihan ansiokas toteutus. Entä sitten sivuston löydettävyys? Kuinka hyvin Laitilan panimon tuotteet löytyvät hakukoneista?

Totuus on melko surullinen. Jos vaikka joku ulkomainen oluen ystävä ihastuisi Laitilan panimon tunnetuimpaan tuotteeseen, Kukko olueen, ja lähtisi etsimään aiheesta tarkempaa tietoa Googlen kautta. Hakulause “Kukko beer” ei tuo Laitilan panimon sivuja ensimmäisen 50 tuloksen seassa. Tuota viittä tulossivua pidetään maagisena rajana siten että jos sivut eivät tule niiden aikana vastaan, on sama kuin sivuja ei ole lainkaan olemassa. Jos ystävämme on sitkeää sorttia ja jatkaa yhä eteenpäin, Laitilan panimon sivut eivät tule vastaan vielä ensimmäisen 100 tuloksen joukossa. Totuus on että Laitilan panimon palkittua sivustoa ei löydy lainkaan tällä hakulauseella. Vastauksia tuli kaikkiaan 125 kappaletta. Oluen ystävämme on edelleen sitkeä ja muistaa että beer on suomeksi olut. Hän suorittaa uuden haun Googlella hakulauseella ”Kukko olut” ja saa 167 vastausta. Yksikään näistä ei ole Laitilan panimon sivu.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen että hakurobotit eivät ymmärrä Flash-sivujen sisällöstä mitään. Onko sivuston tilaaja saanut sen mitä todennäköisesti on ollut hakemassa: ylivertaisen, kustannustehokkaan tavan viestiä yrityksen tuotteista, tehden niitä tunnetuksi internetin välityksellä ja ehkä jopa mahdollisuuden lisätä tuotteiden myyntiä sivuston avulla? Ei tainnut saada, sillä sivujen löydettävyys on valitettavan huono.

Perusasiat kunniaan

Korjatkaa jos olen väärässä: mielestäni kaupallisten yritysten verkkopalvelujen tärkein tehtävä on kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Riippumatta yrityksen toimialasta, sen tuottamista palveluista, sijainnista jakeluketjussa ja monista muista seikoista, sivujen ensisijainen tehtävä on auttaa yrityksen toimialasta ja tuotteista kiinnostunutta tiedonhakijaa löytämään vastaus hänen mieltä raastavaan kysymykseen. Kyseessä voi olla jokin tavallisen kuluttajan päivittäin käyttämä tuote tai jokin suurteollisuudessa tarvittava väline, mutta kuitenkin tarkoitus on esitellä sitä potentiaalille ostajalle siten että hän saa asiasta mahdollisimman paljon sellaista tietoa joka johtaa tuotteen tai palvelun ostamiseen.

Jos pysytään edelleen olut-teemassa ja kokeillaan mitä saadaan hakusanalla “olut” Googlesta. Sijalta 18 löytyy ensimmäinen olutta jotenkin liiketaloudellisesti tuottava “Pieni saunapanimo”. Näiltäkään sivuilta ei ilmennyt että kuinka ja mistä yhtiön tuotteita on mahdollista ostaa. Kaikki suuret ja tunnetut suomalaiset panimot loistivat poissaolollaan ensimmäisen 100 tuloksen joukossa. Asia ei ehkä kiinnosta panimoteollisuutta tai kukaan ei ole heille kertonut että sivujen näkyvyyteen hakutuloksissa voidaan vaikuttaa.

Kun kokeilin hakua sanalla “beer” sijalla viisi löytyi Heineken, kuudentena on Budweiser ja seitsemäntenä Guinness. Top kympissä oli vielä Samuel Adams – America’s World Class Beer, ainakin minulle ennestään tuntematon jenkkipanimo ja seuraavan kymmenen sisällä oli vielä Corona. Ainakin kolmessa ensimmäisessä mainitussa sivustossa oli huolehdittu Title, META Keywords tai META Description tagien käytöstä siten että haluttu viesti oli saatu hakutulokseen. Vastaavasti suomalaisen panimoteollisuutta edustavien sivustojen kohdalla tällaisista perusasioista ei oltu huolehdittu. Pieneen näytteeseen kuului Laitilan panimon lisäksi Olvi, Koff ja Lapin Kulta.
On melko hämmästyttävää että näin pienistä perusasioista ei vaivauduta huolehtimaan. Vaikka META-tageillä ei enää yksinään tuoda sivuja hakutulosten kärkeen, niiden käytölle on edelleen olemassa runsaasti hyviä syitä. Vastapainoksi METAn täydelliselle huomiotta jättämiselle edelleen näkee sivuja joihin on ripoteltu kaikki mahdolliset hakusanat jotka vain jotenkin toimialaan viittaavat. Tämäkään ei ole enää toimiva menetelmä: nykyisistä hakuroboteista vain jotkut huomioivat jotenkin META-tagit ja silloinkin vain ehkä parikymmentä ensin mainittua avainsanaa. Erään ATK-alan yrityksen sivuilta löysin kaikkiaan n. 250 avainsanaa joista vain yksi nousi millään hakukoneella jotenkin merkittäväksi hakutermiksi. Sana oli ”verkkokauppa” joka näin ollen on varmaan kyseisen yrityksen tärkein tuote.

Hakurobotit eivät ymmärrä hienouksia

Kun sivustoa rakennetaan löydettävyys mielessä, on hyvä muistaa että nykyisten hakurobottien kyky tulkita sivuja on lähes vastaava kuin Netscape 2 aikanaan. Siis äskettäin RE:-keskustelussa esiin noussut kysymys ”Kannattaako NS4 huomioida sivuja tehtäessä” nousee uuteen valoon.
Hakuroboteilta JavaScript menee jotenkin, framet onnistuu joiltakin ja pystyypä joku robotti seuraamaan dynaamisia linkkejäkin. Täysin Flashilla tehdyt sivut jäävät tyystin indeksoimatta. Frameja käytettäesssä on erittäin viisasta rakentaa myös noframe-sivu, siis jotenkin muutenkin kuin ilmoituksella ”Selaimesi ei tue frame-rakenteita, käy hakemassa itsellesi uusi selain”. Googlebot tai Yahoo Slurp eivät käy hakemassa uutta selainta, vaan häipyvät muualle jos linkkejä syvemmälle sivustoon ei löydy. Ja sivusto jää indeksoimatta. Hakutuloksissa ainoaksi maininnaksi sivuista jää tuo maininta epäkelvosta selaimesta.

Hakuroboteille ystävällisten sivujen laatiminen on itseasiassa melko helppoa. Sivuja suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä Lynx, tuo tekstipohjainen kaikkien selainten äiti. Kun Lynxillä pysty navigoimaan läpi sivuston, asiat ovat hyvin mallillaan. Kuvista robotit eivät ymmärrä mitään, ne ovat täysin tekstipohjaisia ja lukevat sorsaa tulkiten sitä tekijänsä luoman algoritmin mukaisesti. Kaikki on hyvin kun homma pysyy riittävän yksinkertaisena. Jenkkisanonta ”Keep It Simple, Stupid” toimii tässä loistavasti.

Hakemistorakennetta suunniteltaessa on syytä kokeilla kuinka turhautuneeksi itse tulee kun joutuu klikkaamaan useamman kerran päästäkseen haluamalleen sivulle. Hakurobotit eivät tässä poikkea paljoa ihmisistä. Robotit indeksoivat kerralla vain osan sivuista ja palaavat myöhemmin uudestaan. Jos tiedostopolut ovat kovin pitkiä, aiemmin polulla tehty muutos saattaa pysäyttää sillä kerralla robotin siihen.

Uusista sivuista kannattaa kertoa

Vaikka hakurobotit surffaavat väsymättä nettiä ristiin-rastiin, niidenkin suorituskyvyllä on rajansa. Siksi kannattaa aina ilmoittaa jos uusi sivusto on nähnyt maailman. Ilmoituksen perusteella robotti osaa suunnistaa sivuille kun aika tulee. Tässä ei kannata hötkyillä turhia, robotti tulee kun on tullakseen. Jos tekee ilmoituksia liian usein, hakukoneet ottavat liian innokkuuden spämminä. Seurauksena liiallisesta ilmoittelusta voi olla se ettei robotti tule käymään lainkaan tai jos tulee, sivut saavat itselleen ruman korvamerkin ja jäävät tuloksissa hännille.

Hakukoneiden lisäksi uudet sivut, ja mikä ettei hieman vanhemmatkin sivut, kannattaa ilmoittaa myös lukuisiin hakemistoihin. Hakukoneista poiketen hakemistot ovat kokoelma ihmisten seulomia sivustoja. Monet hakukoneet arvostavat suurimmat hakemistot korkealle määrittäessään sivustojen välistä rankkausta. Jos sivut on hyväksytty luotettavaan hakemistoon, niiden on oltava tuolloin laadukkaat ja siten myös niiden arvo on suurempi.

Näillä neuvoilla pääsee jo hyvin pitkälle. Kun tähän vielä liittää sopivasti hyvää sisältöä, sivujen arvo kasvaa kohisten. Hakukoneet nimittäin pitävät sisällöstä, kuten pitävät myös hakemistojen ylläpitäjät. Pitäkää siis huoli hyvästä sisällösta ja helposta selailtavuudesta niin sivunne löytyvät jatkossa hakutulosten kärjestä. Ja asiakkaat pysyvät tyytyväisinä.

Artikkeli on julkaistu 15.4.2004 Re:com'ssa